Lesbo Lesta

Otsikosta huolimatta minä en määrittele itseäni lesboksi. Olen toki nainen parisuhteessa naisen kanssa, mutta oikeampi sana kuvaamaan minua voisi olla queer. Lestadiolainenkaan en enää ole, mutta olen kuulunut perheeni kautta tähän yhteisöön kaksikymmentä vuotta. Nykyään olen ihan tavallinen luterilainen.

Suojatakseni itseäni ja läheisiäni kirjoitan anynyymisti. Tässä blogissa esiinnyn nimellä Johanna ja tyttöystävästäni käytän nimeä Maria. Opiskelen tällä hetkellä sosiaalialaa, yritän pitää pääni kasassa ristitulituksessa ja keskittyä asioihin, jotka tekevät minut onnelliseksi.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Rauhallista joulua...vihdoinkin?

Joulu on perhejuhla: aikaa, jolloin jokainen pysähtyy polullaan ja nauttii läheisyydestä, rauhasta ja hyvästä ruuasta.On kaunista, onnellista ja kaikilla on joulumieli.
...Tai niin pitäisi olla. Viime vuosina koko joulun aika on tuntunut minusta pakoteulta ja teeskennellyltä. Antamaisen ilo on muutunut stressaavaksi kaupasta toiseen juoksemiseksi ja vähien rahojen laskeskeluksi. Perheen yhdessäoloa puolestaa varjostaa painostus. Anoppilassa kysellään, milloin se miniä tulee ja kotona anellaan, että jäisit nyt vielä tänne. Oma perheeni on ollut hajallaan. Olen viettänyt suurimman osa joulua vanhempieni luona erossa tyttöystävästäni, kissat taas ovat jääneet tyhjään kotiin odottamaan äitien paluuta. Sitten matka: uudesta kodistamme on viiden tunnin bussimatka pahoinvoinnilla kuorrutettuna. Hyvää ruokaa olemme sentään saaneet ja suklaata ylenmäärin. Lapsuuden kodin jouluperinteet ovat edelleen tärkeitä ja lämmittävät mieltä. Vaikka jokavuotisiin perinteisiin kuuluukin leipomisen ja lautapelien lisäksi komentelua, hälinää ja tylsänä lojumista, ne ovat olleet tärkeä osa elämää. Siksi olo on haikea, kun tänä talvena päätin viettää oman joulun oman perheeni kanssa. Stressaavassa elämäntilanteessani en kuitenkaan epäröi. Haluan viettää oikean rakkauden ja rauhan täyteisen joulun.
Jo viime vuonna ostin kirpputoreilta ison pinon palloja, nauhoja ja ihanan pöllökoristeisen enkelikellon. Niille ei jäänyt juuri käyttöä, kun olimme koko joulun pois kotoa.  Nyt olen ollut innoissani, kun olen saanut taiteilla kynttiläasetelmia, ripustaa paperitähtiä ikkunoihin - ja koristella ikioman joulukuusen! Rakkaat kissat on otettu mukaan joulun viettoon alusta lähtien. Niille löytyi kaupaste ikioma joulukalenteri. Voi olla, että kuusen alle ilmaantuu niile oma pakettikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti